Alapeuran Angus

Jalostus tilallamme

Tilalla on angusemolehmiä noin 60 kpl. Vasikat kasvatamme itse, jolloin näemme niiden kasvukyvyn ja teurasominaisuudet. Myymme siitossonneja ja kantavia hiehoja sekä teuraita.

Ensimmäiset emomme olivat liharoturisteytyksiä. Vuosina 1992 - 94 hankimme yhteensä 7 puhdasrotuista angushiehoa tai -lehmää, joista osa kantavina. Eläinainesta täydensimme siitossonnihankinnoilla ja keinosiementämälllä. Karjamme pohjautuu näihin puhtaisiin anguslehmiin useiden sukupolvien jälkeen.

Tavoitteemme perustuvat mahdollisimman hyviin emolehmiin. Mielestämme emon tärkein ominaisuus on poikia itse elävä ja elinvoimainen vasikka vuodesta toiseen. Poikimakausi ajoittuu maalis-huhtikuulle, jonka jälkeen emot vasikoineen laiduntavat syys-lokakuulle asti. Astutussonnit siirretään ryhmiinsä kesäkuun alussa ja otetaan pois elokuun alussa, jolloin poikimiskaudesta saadaan noin kahden kuukauden pituinen. Hyväkuntoiset emot tiinehtyvät helposti. Tiinehtymättömät ja poikimisrytmistä putoavat poistetaan syksyllä, kuten myös huonoluonteiset. Emolehmän luonne ja käsiteltävyys ovat  tärkeitä ominaisuuksia karjassamme.

Hyvämaitoiset emot kasvattavat vasikat apilapitoisilla peltolaitumilla korkeisiin vieroituspainoihin kuntonsa säilyttäen. Hyvä emo ei kuitenkaan pelkästään riitä. Teuraseläinten tuotantoon tarvitaan sonni, joka periyttää hyviä teurasominaisuuksia. Emoille, joilta toivotaan siitosjälkeläisiä käytetään sonneja, jotka periyttävät myös hyvää maidontuotantoa.

Olipa jälkeläisen käyttötarkoitus mikä tahansa, sonnin valinnassa kiinnitämme ensimmäiseksi huomiota syntymäpainoon. Mielestämme anguksen täytyy säilyttää poikimahelppoutensa, johon voimme vaikuttaa oikeilla valinnoilla. Ei pidä kuitenkaan unohtaa liharodulle tärkeitä lihantuotanto-ominaisuuksia: hyvää kasvua, riittävää lihakkuutta sekä lihan syöntilaatuun vaikuttavia marmoroitumista, hyvää makua ja mureutta. Yritämme pitää mielessä, että tavoitteena on loppujen lopuksi tuottaa  hyvää lihaa.

Karjamme geneettisiä ominaisuuksia olemme tutkituttaneet geenitesteillä. Olemme saaneet avuksemme esim.siitossonnien geenitestitulokset sekä lihan laatuominaisuuksista (mureus, marmoroituminen,lihan sisäinen rasva) sekä tuotanto-omiaisuuksista: syntymäpaino,kasvu, emo-ominaisuudet (mm. maitontuotanto, hedelmällisyys jne.) Niitä apuna käyttäen voimmme valita sopivia yksilöitä sekä parantaa haluttuja ominaisuuksia eri sukuja yhdistelemällä.

Nykyään Suomessa otetaan genominäytteitä, jonka perusteella eläimet saavat genomisen jalostusarvon ja samalla varmistuu polveutuminen.

Olemme parantaneet eläinainestamme ja hakeneet toivottuja ominaisuuksia keinosiemennyksellä sekä alkionsiirroilla. Luomueläimille ei  ole enää sallittua tehdä alkionsiirtoja. Selkälihasultrauksilla pyritään löytämään yksilöt, jotka ovat lihaksikkaita ja lihaksen sisäistä rasvaa omaavia.

Tila kuuluu emolehmätarkkailuun. Punnitsemme aina kaikilta eläimiltä syntymäpainon ensimmäisen vuorokauden iässä, 200 pv:n painon heti vieroituksen jälkeen sekä vuodenpainon.

Tavoitteenamme on tasaisen hyvä, helppo ja terve karja, jossa jälkeläiset kasvavat hyvin ja tuottavat laatulihaa. Hyvän jalostuseläimen on oltava myös taloudellisesti tuottava, hyvä tuotantoeläin.

Emoilla painopisteinä hedelmällisyys, ehdottomasti hyvät utareet ja vetimet sekä luonne.

Valvontakameroiden avulla seuraamme emojemme poikimistapahtumaa ja kirjaamme tapahtuman muistiin. Muistiinpanojen avulla voimme tehdä valintoja eloon jäävistä, tavoitteena poikimistilanteessa rauhallinen, vasikkansa hyvin hoitava ja hyvin käyttäytyvä, maitoisa  emo.